Aktiivinen arki voi vähentää ylipainon riskiä jo lapsilla

Tuoreen tutkimuksen mukaan päivittäin yli kolme tuntia liikkuvilla ja alle kuusi tuntia istuvilla 6–8-vuotiailla ylipainon riski on pienempi kuin fyysisesti passiivisemmilla ikätovereilla. Riittävän tehokasta liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily ja liikunnalliset leikit. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin Liikunta ja Tiede -lehdessä.

Yhä suurempi osa lapsista ja nuorista on ylipainoisia. Siitä huolimatta tutkimusnäyttö liikunnan määrän ja kuormittavuuden yhteyksistä lasten ylipainoon on yllättävän vähäistä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 386 kuopiolaisen 6–8-vuotiaan lapsen objektiivisesti mitatun liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteyksiä ikä- ja sukupuolivakioituun painoindeksiin ja ylipainoon esiintyvyyteen. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin syketiedot ja kehon liikkeet tallentavalla mittarilla. Analyyseissä otettiin huomioon monet sekoittavat tekijät ruokavalion laadusta vanhempien ja perheen taustaan.

Tutkimus osoitti, että lapsilla, joiden päivään sisältyi vähemmän liikuntaa sekä runsaasti fyysistä passiivisuutta, oli korkeampi painoindeksi kuin muilla lapsilla (Kuva 1)

 Kuva 1. Kevyen liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteydet sukupuoli-     ja ikä-vakioituun painoindeksiin

Liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteydet painoindeksiin eivät olleet kuitenkaan toisistaan riippumattomia. Kevyellä liikunnalla ja fyysisellä passiivisuudella oli hyvin vahva keskinäinen yhteys (Kuva 2). Toisin sanoen, mitä enemmän kevyttä liikuntaa lapsella oli, sitä vähemmän fyysisesti passiivista aikaa hänellä oli.

L&T_Fig3
Kuva 2. Kevyen liikunnan ja fyysisen passiivisuuden välinen yhteys.

Liikunnan tehoa ilmaistaan niin sanotulla MET-arvolla, joka kuvaa liikunnan aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta lepotasoon verrattuna. Tutkimuksessa riittävän liikunnan vähimmäisrajaksi osoittautui 3,5 tuntia liikuntaa päivässä millä tahansa kuormittavuustasolla joka ylitti 2 METiä.  Lisäksi fyysisen passiivisuuden raja-arvoksi osoittautui alle 6 tuntia päivässä.  Lapset, joiden liikkuminen oli tätä vähäisempää ja fyysinen passiivisuus runsaampaa, olivat muihin verrattuna useammin ylipainoisia tai lihavia. Vähintään 2 METin tasolla kuormittavia liikkumisen muotoja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, kiipeily, juoksuleikit, useat pallopelit, voimistelu ja tanssi. Fyysisesti passiivista toimintaa puolestaan on esimerkiksi istuminen sohvalla tai autossa sekä makailu.

– Lapset voivat saada liikunnan myönteisiä, ylipainoa ehkäiseviä vaikutuksia liikunnallisesta elämäntavasta, joka sisältää runsaasti kuormittavuudeltaan eri tasoisia leikkejä ja pelejä ja muuta aktiivista puuhaa. Fyysisesti passiivisten puuhien kuten ruutujen katselun vaihtaminen liikkuvampaan leikkiin voi jo auttaa, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Eero Haapala.

Aktiivisen elämäntavan edistäminen saattaa tukea ylipainoisuuden ehkäisyssä jo lapsuudessa. Myös lasten liikuntasuositusten mukaan lapset tarvitsevat päivittäin vähintään kolme tuntia kuormittavuudeltaan monipuolista liikuntaa.

Suurempi EPA:n ja DHA:n saanti voi tukea ylipainoisen lapsen kognitiota

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen tulosten mukaan korkeampi EPA- ja DHA- pitoisuus veriplasman triglyserideissä ja fosfolipideissä on yhteydessä parempaan kognitiiviseen toimintaan ylipainoisilla lapsilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu vastaavaa yhteyttä normaalipainoisilla lapsilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Acta Paediatrica -lehdessä.plasma-pufa-and_cognition

Tutkimuksessa tarkasteltiin 444 kuopiolaista lasta, jotka olivat tutkimuksessa 6-8-vuotiaita. Ylipainoisia lapsia edustavassa otoksessa oli 58. Tutkimuksessa määritettiin monityydyttymättömien rasvahapojen osuus veriplasman triglyserideissä, fosfolipideissä ja kolesterolestereissä. Yksittäisten rasvahappojen lisäksi laskettiin EPA:n suhde arakidonihapon osuuteen. Kognitiota arvioitiin päättelykytaitoja mittaavalla Ravenin matriisitestillä. Sekoittavina tekijöinä analyyseissä otettiin mm. koko kehon rasvaprosentti, kypsyys, hiilihydraattien saanti, fyysinen aktiivisuus ja perhetausta.

Tulosten mukaan sekä suurempi EPA- sekä DHA osuus plasman triglyserideissä oli yhteydessä korkeampaan pistemäärään kognitiotestissä ylipainoisilla lapsilla, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu normaalipainoisilla lapsilla. Lisäksi suurempi EPA:n suhde arakidonihappoon plasman triglyserideissä ja fosfolopideissä oli yhteydessä parempaan kognitioon, mutta vain ylipainoisilla lapsilla.

Näiden tulosten perusteella runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen, ja erityisesti EPA:n ja DHA:n, saanti ruokavaliosta voi edesauttaa kognitiivisiä toimintoja etenkin ylipainoisilla lapsilla. Pitkittäistutkimuksia tarvitaan kuitenkin vahvistamaan nämä tulokset.

Miksi yhteydet havaittiin vain ylipainoisilla lapsilla?

Tutkimuksia, joissa olisi verrattu miten runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen saanti vaikuttaa kognitioon normaalipainoisilla ja ylipainosilla lapsilla ei ole. Siksi syy siihen, miksi yhteydet havaittiin vain ylipainoisilla lapsilla, on osittain epäselvä.

Muista tutkimuksista on kuitenkin saatu  viitteitä siitä, että lapset, joilla on esimerkiksi matala lukutaito tai vaikeuksia keskittyä hyötyvät enemmän runsaammasta monityydyttymättömien rasvahappojen saannista (esim. Johnson ym. 2016). Voikin olla, että runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on erityisen hyödyllistä niiden lasten aivojen ja kognition kehittymiselle, joilla on muita riskitekijöitä heikolle kognitiiviselle suoriutumiselle. Ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla on esimerkiksi havaittu normaalipainoisia lapsia pienemmät hippokampuksen tilavuudet (esim. Yau ym. 2014) sekä tehottomampi aivojen prosessointi kogntiivisen tehtävän aikana (Kamijo ym. 2014). Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti saattaa myös vaikuttaa matala-asteisen tulehduksen vähenemiseen, jolla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös aivojen terveyteen (Bazinet ym. 2014).

Istumisen vaihtaminen kevyeenkin liikuntaan voi ehkäistä lapsen lihomista

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo 10 minuuttia lisää reipasta liikuntaa päivässä vähentää rasvakudoksen määrää ja parantaa kestävyyskuntoa 6-8-vuotiailla lapsilla. Liikunnan yhteys rasvakudoksen määrään on sitä suurempi mitä kuormittavampaa se on. Fyysisen passiivisuuden eli lähinnä istumisen vaihtaminen kevyeenkin liikuntaan vähentää rasvakudoksen määrää. Liikunnan tulee olla vähintään kohtuullisesti kuormittavaa, jotta se parantaisi kestävyyskuntoa.

 Itä-SuomLiikunta, rasva ja kestävyyskunto.pngen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin arvostetussa Sports Medicine -lehdessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Cambridgen yliopiston liikuntatutkijoiden kanssa.

Tutkimuksissa tarkasteltiin 410 kuopiolaisen lapsen liikunnan ja fyysisen passiivisuuden yhteyksiä kehon rasvakudoksen määrään ja kestävyyskuntoon. Liikuntaa ja fyysistä passiivisuutta mitattiin sydämen sykettä ja kehon liikkeitä koskevat tiedot tallentavalla Actiheart-liikuntamittarilla. Kehon rasvakudoksen määrää mitattiin kaksienergiaisella röntgensäde-absorptiometria (DXA) -menetelmällä. Kestävyyskuntoa mitattiin maksimaalisella polkupyörä-ergometritestillä. Tilastollisissa analyyseissä vakioitiin useat keskeiset sekoittavat tekijät kuten ruokavalio ja uni.

Tutkimus osoitti, että mitä enemmän lapset käyttivät aikaa liikuntaan, sitä pienempi heidän koko kehonsa ja keskivartalonsa rasvan määrä oli. Yhteys oli sitä voimakkaampi, mitä kuormittavampaa liikunta oli. Jo 10 minuuttia rasittavaa liikuntaa päivittäin harrastavilla lapsilla oli koko kehossa ja keskivartalossa 26–30 prosenttia vähemmän rasvakudosta kuin lapsilla, jotka eivät harrastaneet rasittavaa liikuntaa. Vasta kohtuullisesti kuormittava liikunta oli yhteydessä parantuneeseen kestävyyskuntoon.

Tutkimusaineistosta voitiin laskea, että 10 fyysisesti passiivisen minuutin vaihtaminen vastaavaan määrään rasittavaa liikuntaa pienentäisi koko kehon ja keskivartalon rasvakudoksen määrää 13 prosenttia. Myös kevyt tai kohtuullisesti kuormittava liikunta fyysisen passiivisuuden sijaan näyttäisi vähentävän rasvakudoksen määrää, vaikkei yhtä paljon kuin rasittava liikunta. Kymmenen minuutin fyysisen passiivisuuden vaihtaminen kohtuullisesti kuormittavaan tai rasittavaan liikuntaan parantaisi myös kestävyyskuntoa.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella pienetkin muutokset liikuntatottumuksissa voivat vaikuttaa lasten painonhallintaan ja kestävyyskuntoon. Kuormittavuudeltaan monipuolisen liikunnan lisääminen ja paikallaan olon vähentäminen näyttäisi olevan tärkeä keino ehkäistä ylipainoa ja parantaa kestävyyskuntoa lapsuudessa.

Linkki Open Access -julkaisuun

Collings PJ, Westage K, Väistö J, Katrien Wijndaele, Atkin AJ, Haapala EA, Lintu N, Laitinen T, Ekelund U, Brage S, Lakka TA. Cross-Sectional Associations of Objectively-Measured Physical Activity and Sedentary Time with Body Composition and Cardiorespiratory Fitness in Mid-Childhood: The PANIC Study. Sports Medicine 2016. Julkaisu saatavissa ilmaiseksi

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkikimuksen johtaja Timo Lakka kertoo tutkimuksen tuloksista: https://www.youtube.com/watch?v=8rxNdugxwTg