Istuva elämäntapa voi heikentää erityisesti poikien oppimista

liikunta-ja-oppimien_ig

Tuoreen tutkimuksemme mukaan istuva elämäntapa on yhteydessä 6–8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuonna. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin äskettäin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja lukutaitoa ja matemaattista osaamista standardoiduilla testeillä.

Tutkimus osoitti, että pojilla vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä heikompaan lukutaitoon 1.–3. luokalla. Erityisesti ne pojat, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta sekä yli 3,5 tuntia fyysisesti passiivista aikaa päivässä, menestyivät muita poikia heikommin lukutaitoa mittaavissa testeissä. Vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus olivat pojilla yhteydessä myös heikompiin matemaattisiin taitoihin ensimmäisellä luokalla. Tytöillä vastaavia yhteyksiä ei havaittu.

– Istuva elämäntapa, jossa yhdistyy vähäinen reippaan fyysisen aktiivisuuden ja runsas paikallaanolon määrä, näyttäisi olevan riskitekijä erityisesti poikien oppimiselle ensimmäisestä luokasta alkaen”.

Tulokset yhteneväisiä liikuntasuositusten kanssa

Alle kahdeksanvuotiaiden lasten tuoreissa fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan lasten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään kolme tuntia päivässä. Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään 1-2 tuntia päivittäin. Nyt saatujen tulosten mukaan alle kaksi tuntia reippaasti liikkuvilla pojilla, joille kertyi myös paljon fyysistä passiivisuutta, oli heikoin lukutaito. Toisaalta esimerkiksi pojilla, joille kertyi paljon fyysistä passiivisuutta, mutta runsaasti reipasta liikuntaa, lukutaito oli myös parempi kuin passiivisilla ja vähän liikkuvilla pojilla. Nämä tulokset viittavaat siihen, että erityisesti hyvin passiivinen elämäntapa voi häiritä oppimista.

Miksi yhteydet havaittiin vain pojilla?

Se miksi fyysisellä aktiivisuudella ja passiivisudella havaittiin yhteys vain poikien lukutaitoon ja matemaattiseen osaamiseen, saattaa johtua tyttöjen kypsyneisyydestä, sukupuolihormonien määrästä verenkierrosta tai paremmasta psykososiaalisesta hyvinvoinnista. On myös mahdollista, että tyttöjä tuetaan koulutyössä poikia enemmän, jolloin elintapojen vaikutus jää vähäisemmäksi.

Linkki artikkelin ilmaiseen kokoversioon:

2016_j-sci-med-sport_haapala-et-al_physical-activity-sedentary-time-and-academic-achievent

Mainokset

Jyväskylän yliopiston tiedeneuvostolta tutkijaliikkuvuusrahoitusta

Jyväskylän yliopiston tiedeneuvosto on myöntänyt Eero Haapalalle apurahan tutkijavierailuun University Medical Center Utrechtiin, Alankomaihin, lasten kliinisen kuormitusfysiologian asiantuntijan Tim Takkenin laboratorioon.

Tutkijavierailun tarkoituksena on perehtyä lasten kliiniseen kuormitusfysiologiaan Wilhelmiinan lastensairaalassa kerätyn aineiston sekä laboratorion toiminnan avulla. Lisäksi vierailun aikana syvennetään yhteistötä erilaisten kliinisten lapsiryhmien tutkimuksessa sekä tutkitaan fyysisen kunnon ja fyysisen aktiivisuuden yhteyksiä valtimoiden jäykkyyteen HAYS-tutkimuksen aineistossa.

HAYS-tutkimus

Lankhorst K, van der Ende-Kasteljin, Zwinkels M, Takken T, ym. Health in Adapted Youth Sports Study (HAYS): health effects of sports participation in children and adolescents with a chronic disease or physical disability. Springerplus. 2015; 4: 796.

Background

In typically developing children, participation in sports has been proven to be positively correlated to both physical and psychosocial health outcomes. In children and adolescents with a physical disability or chronic disease participation in both recreational and competitive sports is often reduced, while for this population an active lifestyle may be even more important in reaching optimal levels of physical and psychosocial health. Therefore, the aim of the Health in Adapted Youth Sports (HAYS) Study is to determine both negative and positive effects of sports on children and adolescents with a chronic disease or physical disability.

Methods

In this cross-sectional study differences will be compared in regards to physical and psychosocial health, cognitive functioning, school performance, daily physical activity and injuries between children and adolescents with a chronic disease or physical disability who participate in sports and those who do not. Children and adolescents, both ambulatory and wheelchair dependent, in the age of 10–19 years with a physical disability or chronic disease will be included. “Sports” is defined as participation in an organized sport at least two times a week for a duration of 3 months or more prior to the assessment. Parametric and non-parametric statistics will be used to determine the differences between the two groups.

Discussion

This study provides insight in the effects of sports participation in relation to health, psychosocial functioning, physical activity and school performance in children and adolescents (10–19 years) with a chronic disease or physical disability. Results will guide healthcare professionals working with these children to better guide this population in reaching optimal levels of health and physical activity levels.

Keywords: Sports participation, Children, Physical fitness, Chronic disease, Physical disability, Health