NEEDS-tutkimus on käynnissä – osallistujia tarvitaan edelleen

Ensimmäiset vapaaehtoiset NEEDS-tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat jo lähellä oman tutkimusjaksonsa loppua. Alustavat tulokset ovat lupaavia ja juoksutreenit on tehty täysillä ja hyvällä huumorilla.

Tutkimukseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää osallistujia. Jos olet 16-19-vuotias nuori, olet ennakkoluutoton ja valmis kokeilemaan uuttaa, olet enemmän kuin tervetullut osallistumaan tutkimukseen. Alla on kuvatu tutkimuksen kulku ja mittaukset sekä harjoittelujaksoa.

Projektin tarkoituksena on tutkia korkeaintensiivisen intervalliharjoittelun (HIIT) vaikutuksia mm. kognitioon, valtimoiden terveyteen, kehon koostumukseen ja kestävyyskuntoon. Tutkimus on suunniteltu siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän vaivaa osallistujille ja esimerkiksi harjoitukset pidetään kouluajalla tai sovitusti jonain muuna ajankohtana. Tutkimuksessa osallistujat jaetaan alussa joko harjoitusryhmään tai verrokkiryhmään. Harjoitusryhmä osallistuu ensin neljän viikon HIIT-harjoittelujakson ja verrokkiryhmä jatkaa tavanomaista elämäänsä. Neljän viikon jälkeen ryhmät vaihtavat paikkoja (Kuva 1).

Protokolla.jpg

Kuva 1. Tutkimuksen eteneminen

Mittaukset

Tutkimuksessa mukana olevat osallistuvat kolmeen mittaukseen yliopiston tiloissa. Mittauksissa kerätään tietoa kehon koostumuksesta mm. bioimpedanssilaitteella, valtimoiden terveydestä Arteriograph-laitteella (Kuva 2), kognitiosta tietokoneella tehtävillä testeillä ja kestävyyskunnosta polkupyörällä tehtävällä maksimaalisella polkemistestillä (Kuva 3). Kaikki mittaukset ovat turvallisia ja kivuttomia.

wp_20161107_006
Kuva 2. Valtimoiden jäykkyyden mittaus Arteriograph-laitteella
wp_20161107_009
Kuva 3. Kestävyyskunnon mittaus polkupyöräergometritestillä. Testissä mitataan tarkasti maksimaalista hapenottokykyä hengityskaasuanalyysin avulla.

Harjoitukset

HIIT-harjoituksissa juostaan 30-60 sekunnin mittaisia jaksoja mahdollisimman kovaa 8-12 kertaa. Jokaista juoksujaksoa seuraa 75 sekunnin lepojakso. Yksittäinen harjoituskerta kestää noin 30 minuuttia. Harjoitukset pidetään yleensä kouluaikana ruokavälitunnilla, mutta ne voidaan pitää myös muulla ajalla.

wp_20161010_002
Kuva 4. Harjoituksissa juostaan kahden, noin 20 metrin päässä toisistaan olevien, viivan väliä edestakaisin.

Mitä tuloksia tutkimukseen osallistumisesta voi odottaa?

Harjoittelu voi parantaa kestävyyskuntoa, jaksamista koulussa sekä valtimoiden terveyttä. Lisäksi osallistujat saavat tarkkaa tietoa kehostaan ja HIIT:in mahdollisuudesta kehittää näitä ominaisuuksia.

NEEDS-tutkimuksen alustavia tuloksia

NEEDS-tutkimuksessa tutkimmme korkeaintensiivisen intervalliharjoittelun eli tutummin HIIT-harjoittelun vaikutuksia nuorten toisen asteen opiskelijoiden fyysiseen kuntoon, valtimoiden terveyteen sekä kognitiivisiin toimintoihin. Lisäksi tutkimme onko HIIT-harjoittelu soveltuva aktivointimuoto nuorille eli pitävätkö nuoret ”hiukan reippaammasta” liikehdinnästä ja voisiko HIIT-harjoittelu olla yksi mahdollisuus edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia liikunnan avulla.

Ensimmäiset tulokset julkaistiin Kuopiossa 28.4.2016 pidetyssä ”Physiology that Unites Exercise and Cognition” -symposiumissa. Toteutimme tutkimuksen pilottivaiheen satunnaistettuna ja kontrolloituna -tutkimuksena. Arvoimme 19 nuorta lukiolaista joko interventio- (N=9) tai verrokkiryhmään (N=10). Interventioryhmään kuuluneet osallistuivat yhteensä kuuteen HIIT-harjoutukseen, joista neljä oli juoksuharjoituksia ja kaksi tabata-tyyppistä kuntopiiriharjoituksia. Juoksuharjoituksiin sisältyi kahdeksan yhden minuutin mittaista maksimaalisuuteen pyrkivää juoksujaksoa, joiden välissä oli 75 sekunnin lepojakso. Kaikki juoksut juostiin noin 20 metrin matkalla edestakaisin koulun salissa. Tabataharjoitukset sisälsivät kolme erilaista kahden liikkeen patteria, joiden tarkoituksena oli aktivoida suuria lihasryhmiä.

Pilottitutkimuksemme perusteella jo kahden viikon HIIT-harjoittelulla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus nuorten kestävyyskuntoon, joskin kahden viikon aikana saavutettu vaikutus oli melko pieni. Lisäksi havaitsimme, että  reaktioaikaa mittaavissa kognitiivisissa tehtävissä reaktioaika parani verrokkiryhmässä, mutta ei interventioryhmässä. Samoin havaitsimme, että työmuisti parani vain verrokkiryhmässä, mutta visuaalinen muisti ja visuaalinen oppiminen parani vain interventioryhmässä. Tulosten perusteella HIIT-harjoittelun vaikutus kognitioon ei ole selkeä, mutta on mahdollista että harjoittelulla on suurempi vaikutus monimutkaisempiin kognitiivisiin toimintoihin.

Pilottitutkimus antoi myös tietoa siitä, kuinka paljon nuoret pitivät harjoittelusta ja miten harjoittelusta pitäminen muuttui harjoittelun myötä. Tulosten perusteella harjoittelun nautittavuus kasvoi harjoittelun edetessä ja oli hyvin siedettyä.

Pilottitutkimuksen perusteella HIIT-harjoittelu näyttäisi olevan verrattain tehokas ja kohtuullisen hyvin siedetty tapa edistää nuorten hyvinvointia liikunnan avulla. Lisäksi kyseinen interventio näyttäisi olevan mahdollinen toteuttaa kouluympäristössä ilman suuria panostuksia. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia isommalla aineistolla ja pidemmällä harjoittelujaksolla. NEEDS-tutkimuksen varsinainen tutkimusvaiheen on tarkoitus jatkaa suuremmalla tutkimusotoksella ja pidemmällä harjoittelujaksolla syksyllä 2016.

Alla: Physiology that Unites Exercise and Cognition -symposiumissa esitetty posteri NEEDS-tutkimuksen tuloksista.  Stenman_Physiology that unites exercise and cognition