Istuva elämäntapa voi heikentää erityisesti poikien oppimista

liikunta-ja-oppimien_ig

Tuoreen tutkimuksemme mukaan istuva elämäntapa on yhteydessä 6–8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuonna. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin äskettäin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja lukutaitoa ja matemaattista osaamista standardoiduilla testeillä.

Tutkimus osoitti, että pojilla vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä heikompaan lukutaitoon 1.–3. luokalla. Erityisesti ne pojat, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta sekä yli 3,5 tuntia fyysisesti passiivista aikaa päivässä, menestyivät muita poikia heikommin lukutaitoa mittaavissa testeissä. Vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus olivat pojilla yhteydessä myös heikompiin matemaattisiin taitoihin ensimmäisellä luokalla. Tytöillä vastaavia yhteyksiä ei havaittu.

– Istuva elämäntapa, jossa yhdistyy vähäinen reippaan fyysisen aktiivisuuden ja runsas paikallaanolon määrä, näyttäisi olevan riskitekijä erityisesti poikien oppimiselle ensimmäisestä luokasta alkaen”.

Tulokset yhteneväisiä liikuntasuositusten kanssa

Alle kahdeksanvuotiaiden lasten tuoreissa fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan lasten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään kolme tuntia päivässä. Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi olla fyysisesti aktiivisia vähintään 1-2 tuntia päivittäin. Nyt saatujen tulosten mukaan alle kaksi tuntia reippaasti liikkuvilla pojilla, joille kertyi myös paljon fyysistä passiivisuutta, oli heikoin lukutaito. Toisaalta esimerkiksi pojilla, joille kertyi paljon fyysistä passiivisuutta, mutta runsaasti reipasta liikuntaa, lukutaito oli myös parempi kuin passiivisilla ja vähän liikkuvilla pojilla. Nämä tulokset viittavaat siihen, että erityisesti hyvin passiivinen elämäntapa voi häiritä oppimista.

Miksi yhteydet havaittiin vain pojilla?

Se miksi fyysisellä aktiivisuudella ja passiivisudella havaittiin yhteys vain poikien lukutaitoon ja matemaattiseen osaamiseen, saattaa johtua tyttöjen kypsyneisyydestä, sukupuolihormonien määrästä verenkierrosta tai paremmasta psykososiaalisesta hyvinvoinnista. On myös mahdollista, että tyttöjä tuetaan koulutyössä poikia enemmän, jolloin elintapojen vaikutus jää vähäisemmäksi.

Linkki artikkelin ilmaiseen kokoversioon:

2016_j-sci-med-sport_haapala-et-al_physical-activity-sedentary-time-and-academic-achievent

Mainokset

Suurempi EPA:n ja DHA:n saanti voi tukea ylipainoisen lapsen kognitiota

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen tulosten mukaan korkeampi EPA- ja DHA- pitoisuus veriplasman triglyserideissä ja fosfolipideissä on yhteydessä parempaan kognitiiviseen toimintaan ylipainoisilla lapsilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu vastaavaa yhteyttä normaalipainoisilla lapsilla. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tieteellisessä Acta Paediatrica -lehdessä.plasma-pufa-and_cognition

Tutkimuksessa tarkasteltiin 444 kuopiolaista lasta, jotka olivat tutkimuksessa 6-8-vuotiaita. Ylipainoisia lapsia edustavassa otoksessa oli 58. Tutkimuksessa määritettiin monityydyttymättömien rasvahapojen osuus veriplasman triglyserideissä, fosfolipideissä ja kolesterolestereissä. Yksittäisten rasvahappojen lisäksi laskettiin EPA:n suhde arakidonihapon osuuteen. Kognitiota arvioitiin päättelykytaitoja mittaavalla Ravenin matriisitestillä. Sekoittavina tekijöinä analyyseissä otettiin mm. koko kehon rasvaprosentti, kypsyys, hiilihydraattien saanti, fyysinen aktiivisuus ja perhetausta.

Tulosten mukaan sekä suurempi EPA- sekä DHA osuus plasman triglyserideissä oli yhteydessä korkeampaan pistemäärään kognitiotestissä ylipainoisilla lapsilla, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu normaalipainoisilla lapsilla. Lisäksi suurempi EPA:n suhde arakidonihappoon plasman triglyserideissä ja fosfolopideissä oli yhteydessä parempaan kognitioon, mutta vain ylipainoisilla lapsilla.

Näiden tulosten perusteella runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen, ja erityisesti EPA:n ja DHA:n, saanti ruokavaliosta voi edesauttaa kognitiivisiä toimintoja etenkin ylipainoisilla lapsilla. Pitkittäistutkimuksia tarvitaan kuitenkin vahvistamaan nämä tulokset.

Miksi yhteydet havaittiin vain ylipainoisilla lapsilla?

Tutkimuksia, joissa olisi verrattu miten runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen saanti vaikuttaa kognitioon normaalipainoisilla ja ylipainosilla lapsilla ei ole. Siksi syy siihen, miksi yhteydet havaittiin vain ylipainoisilla lapsilla, on osittain epäselvä.

Muista tutkimuksista on kuitenkin saatu  viitteitä siitä, että lapset, joilla on esimerkiksi matala lukutaito tai vaikeuksia keskittyä hyötyvät enemmän runsaammasta monityydyttymättömien rasvahappojen saannista (esim. Johnson ym. 2016). Voikin olla, että runsaampi monityydyttymättömien rasvahappojen saanti on erityisen hyödyllistä niiden lasten aivojen ja kognition kehittymiselle, joilla on muita riskitekijöitä heikolle kognitiiviselle suoriutumiselle. Ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla on esimerkiksi havaittu normaalipainoisia lapsia pienemmät hippokampuksen tilavuudet (esim. Yau ym. 2014) sekä tehottomampi aivojen prosessointi kogntiivisen tehtävän aikana (Kamijo ym. 2014). Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti saattaa myös vaikuttaa matala-asteisen tulehduksen vähenemiseen, jolla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös aivojen terveyteen (Bazinet ym. 2014).