The NEEDS Study

NEEDS

Tutkimus selvittää ryhmäpohjaisen HIIT-harjoittelun vaikutuksia nuorten oppimiseen

NEEDS

Neural Effects of Exercise, Diet, and Sleep -tutkimus (ISRCTN12991197) on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön kanssa toteutettava korkeaintensiivisen intervalliharjoittelun (”high intensity interval training” eli HIIT) vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla tutkiva hanke. Tutkimus tuottaa uutta tietoa HIIT-harjoittelun vaikutuksista erityisesti kognitiivisiin toimintoihin ja oppimiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan HIIT-harjoittelun vaikutuksia valtimoiden jäykkyyteen, unen laatuun ja kestoon, masennusoireisiin, fyysiseen kuntoon, kehon koostumukseen sekä päivittäisen fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen passiivisuuden määrään.

Tutkimuksen tausta

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että vain murto-osa suomalaislapsista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään 1–2 tuntia päivässä ja suositusten mukaisesti liikkuvien osuus vähenee iän karttuessa. Siksi kiinnostus hyvin lyhyessä ajassa tehtävään tehokkaaseen fyysiseen harjoitteluun on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta. HIIT-harjoittelun on havaittu olevan tehokas harjoitusmuoto kestävyyskunnon ja valtimoterveyden parantamiseksi.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan liikunnalla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten kognitiivisiin toimintoihin, mutta interventiotutkimuksia varsinkin nuorilla on hyvin vähän, eikä HIIT-harjoittelun vaikutuksia nuorten kognitioon ole tutkittu tähän mennessä juuri ollenkaan.

Tutkimuksen tilanne

Tutkimuksen pilottivaihe on suoritettu syksy 2015 – kevät 2016 -lukuvuoden aikana. Ensimmäisiä tuloksia pilottivaiheesta saadaan vuoden 2016 aikana.

Varsinainen tutkimusvaihe alkaa syksyllä 2016 ja tutkimukseen rekrytoidaan tällä hetkellä tutkittavia. Tavoitteena on saada yhteensä noin 60–100 tutkittavaa osallistumaan mittauksiin.

Tutkimuksen hyödyt tutkittaville

Tutkittavat saavat tutkimukseen osallistumisesta tietoa:

  • Maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2peak)
  • Kehon koostumuksesta
  • Valtimoiden terveydestä
  • Fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden määrästä

HIIT-harjoittelu

Ennen harjoittelun aloittamista, tutkittavat arvotaan satunnaisesti joko harjoitteluryhmään, joka osallistuu HIIT-harjoitteluun, tai verrokkiryhmään, joka jatkaa tavanomaista elämäänsä. Harjoittelujakso kestää yhden kuukauden jonka aikana tutkittavat osallistuvat yhteensä 12 harjoituskertaan.

HIIT-harjoittelu toteutetaan ryhmäpohjaisena ja harjoitukset pidetään koulupäivien aikana. Harjoituksissa juostaan liikuntasalissa erimittaisia intervallijaksoja (30–90 sekuntia) mahdollisimman suurella intensiteetillä. Jokaista harjoitusintervallia seuraa lepojakso. Yksi harjoitus kestää noin 30 minuuttia alkulämmittelyineen.

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksen mittaukset tehdään Jyväskylän yliopiston Liikunta ja terveys -laboratoriossa. Yksi testauskäynti kestää noin yhden tunnin. Tutkimusmenetelmiä joita tutkimuksessa käytetään, on kuvattu lyhyesti alla.

Kognitiivisten toimintojen ja oppimisen mittaamiseen käytetään tietokonepohjaista CogState testipatteristoa.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalisen suorituskyvyn (kestävyyskunnon) mittaamiseen käytetään maksimaalista polkupyöräergometritestiä Monark-polkupyöräergometrilla hengityskaasuanalyysein.

Kehon koostumusta mitataan bioimpedanssianalyysin (InBody 720 -laite), vyötärönympäryksen sekä painoindeksin avulla.

Valtimoiden jäykkyyttä mitataan ArterioGraph-laitteella.

Fyysistä aktiivisuutta ja fyysistä passiivisuutta sekä istumiseen ja seisomiseen käytettyä aikaa mitataan reiteen kiinnitettävän liikemittarin (activPAL) avulla. Mittaria pidetään 7–14 vuorokautta tutkimusjakson alussa ja lopussa.

Unen laatua ja määrää sekä masennusoireita mitataan näihin tarkoituksiin laadituilla kyselylomakkeilla.

Taustatietoja, kuten perhetaustaa ja ravitsemusta, selvitetään kyselylomakkeen avulla.

Tutkimuksen etiikka

Tutkimuksen protokolla on saanut Jyväskylän yliopiston tutkimuseettiseltä toimikunnalta puoltavan lausunnon.

 

Effects of group-based high intensity interval training on learning in adolescents

The Neural Effects of Exercise, Diet, and Sleep (NEEDS) Study (ISRCTN12991197) is an ongoing study investigating the effects of high intensity interval training on cognition, learning, and brain in adolescents.

Description of the study

The brain of a child and that of an adult are organised very differently. In adolescence the brain undergoes extensive remodelling, maturing and building connections. It is during this time that the cerebral cortex (the folded, outer part of the brain) undergoes extensive changes, marking the development of complex thinking processes, increasing a persons’ capacity for learning. There are many known benefits of taking part in regular physical activity for the body, but there is a good deal of evidence that it is also valuable for healthy cerebral development. Despite this, teenagers are becoming increasingly inactive, many becoming overweight or obese. Many studies have shown that cognitive function (mental abilities such as thinking, reasoning, memory and attention) is improved after taking part in exercise in children, boosting academic performance. The aim of this study is to find out whether taking part in high-intensity exercise will help to improve cognitive function and learning in adolescents.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s