Perheiden ohjaus lisää lasten liikettä ja parantaa heidän ruokavalionsa laatua

Useat tutkimukset osoittavaHedelmätt, että lasten liikunnan määrässä ja ruokavalion laadussa on parantamisen varaa. Aktiivisen elämäntavan vähentyminen ja puutteet ruokavaliossa ovat johtaneet kuluneiden vuosikymmenten saatossa lasten ylipainon ja lihavuuden merkittävään lisääntymiseen. Suomessakin yli 15 % tytöistä ja 10 % pojista on ylipainoisa tai lihavia ja vain puolet lapsista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja viettää liika aikaa ruutujen ääressä. 

Tuoreet havaintomme Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta antavat kuitenkin positiivisen viestin – lasten elintapoihin voidaan vaikuttaa perheiden lähtökohdista ja tarpeista suunnitellulla liikunta- ja ravitsemusohjauksella.

”Yksilöllinen ja perhelähtöinen ohjaus auttaa lisäämään alakouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuutta ja parantamaan heidän ruokavalionsa laatua kahden vuoden seurannan aikana”

Tutkimuksissamme tarkasteltiin kaksivuotisen yksilöllisen ja perhelähtöisen liikunta ja ravitsemusohjauksen vaikutusta yli 500 kuopiolaisen 6–8-vuotiaan lapsen liikuntatottumuksiin, erilaisten ruutujen edessä vietettyyn aikaan ja ruokavalion laatuun.

Tutkimus osoitti, että erityisesti vapaa-ajan liikunta lisääntyi ohjausta saaneiden ryhmässä, mutta väheni niillä lapsilla, jotka eivät ohjausta saaneet. Lisäksi tietokoneen ja pelikonsolien käyttö lisääntyi vähemmän ohjausta saaneilla lapsilla kuin muilla lapsilla.

Tutkimuksessa havaittiin kasvisten käytön lisäksi rasvattoman maidon ja kasviöljypohjaisten levitteiden käytön lisääntyneen ohjausta saaneilla lapsilla. Myönteiset muutokset ruokavaliossa näkyivät suurentuneena kuidun, C-vitamiinin ja E-vitamiinin saantina.

Vanhempien osallisuus tärkeää

Vanhemmat voivat vaikuttaa paljon lasten elintapojen kehittymiseen terveellisemmiksi. Tutkimuksissa on havaittu, että vanhempien oma liikunta-aktiivisuus ja viihdemedian käyttö on yhteydessä myös heidän lastensa elintapoihin – paljon liikkuvien vanhempien lapset ovat useammin itsekin aktiivisia. Toisaalta kannattaa miettiä kuinka paljon käyttää älykännykkää lasten seurassa – runsas vanhemman ruutuaika näkyy myös lapsen passiivisuutena.

Yksilöllinen ja perhelähtöinen opastus voisi tulla osaksi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa laajemmassakin mittakaavassa. Elintapasairauksien ehkäisyssä tällaisella toiminnalla voidaan säästää euroja melko pienillä panostuksilla.

Miten lisää liikettä päivään ja väriä lautaselle?

Tutkimuksessamme havaitsimme, että erityisesti vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyi ohjausta saaneilla lapsilla. Tämä vapaa-ajan liikunta sisältää pääasiassa ulko- ja sisäleikkejä ja paikasta toiseen liikkumista aktiivisesti. Ulkona vietetty aika on pääsääntöisesti aina aktiivisempaa kuin sisällä vietetty aika ja ulkona aktiivisuutta tulee leikin varjolla huomaamatta. Vaikka tutkimuksessamme ei tutkittu ulkonaoloajan lisäystä, ulkoleikkien lisääminen on tehokas tapa aktivoiva lapsia helpolla ja mukavalla tavalla. Toinen helppo ja edullinenkin tapa on liikkua paikasta toiseen lihasvoimalla. Mielikuvia ja seikkailua käyttämällä tutustakin matkasta lähikauppaan voi tulla hauska aktiivinen elämys sekä lapselle että vanhemmille.

Tutkimuksessamme havaitsimme erityisesti kasvisten käytön lisääntyneen kahden vuoden aikana. Kaiken kiireen keskellä kunnon aterian tekeminen voi olla haaste, mutta jokaiselle aterialle kasvisten tai esimerkiksi hedelminen ta marjojen lisääminen voi tuoda jo merkittäviä hyötyjä ja arvaamattomia seurauksiakin – olemme havainneet runsaamman kasvisten syönnin olevan yhteydessä esimerkiksi parempaan päättelykykyyn, kykyyn joka voi auttaa menestymään koulussa ja elämässä muutenkin.

Käytetyt lähteet

Brown, H.E., Atkin, A.J., Panter, G., ym. Family-based interventions to increase physical activity in children: a systematic review, meta-analysis and qualitative synthesis. Obesity Reviews 2016.

Gray, C., Gibbons, R., Larouche, R., ym. 2015. What Is the Relationship between Outdoor Time and Physical Activity, Sedentary Behaviour, and Physical Fitness in Children? A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 2015;12:6455-6474

Eloranta AM, Lindi V, Schwab U., ym. Dietary factors associated with
overweight and body adiposity in Finnish children aged 6–8 years: the PANIC
study. International Journal of Obesity 2012;36:950–955

Haapala EA, Eloranta AM, Venäläinen T, Schwab U, Lindi V, Lakka TA. Associations of diet quality with cognition in children –The Physical Activity and Nutrition in Children Study. British Journal of Nutrition 2015; 114: 1080–1087.

Viitasalo A, Eloranta AM, Lintu N, ym.The effects of a 2-year individualized and family-based lifestyle intervention on physical activity, sedentary behavior and diet in children. Preventive Medicine 2016;87:81-88.

Vuorela N, Saha MT, Salo M. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-
year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatrica 2009;98:507–512

Xy, H., Wen, L.M., Rissel, C. 2015. Associations of Parental Influences with Physical Activity and Screen Time among Young Children: A Systematic Review Journal of Obesity

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s